sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Jouluna 1941



Jäin miettimään jouluja ajalta 1939-1944. Ajatukseni suuntautui välittömästi linnoitusrakennuspataljoona 211:n jouluun vuonna 1941, joten otin muistiinpanoni esille ja ryhdyin katselemaan niitä. Tässä muutama huomio ja sitaatti 2./LinRP211:n sotapäiväkirjasta.

Linnoitusrakennuspataljoona 211:n toinen komppania, jossa isoisäni toimi joukkueenjohtajana, oli siirtynyt tietöihin Tokarin suuntaan joulukuun 17. päivänä 1941. Kyseinen komppania oli sotavangeista kokoonpantu. Erilaisten kommelluksien jälkeen osasto pääsi perille 18.12. Vangit oli marssitettu noin 20 kilometrina matkan kohti Sovginski Pogodaa. Kuorma-autot kuljettivat suomalaisen päällystön, sotilasvirkamies Mäkisen mukaan lukien. 

Tietöihin sotavangit marssivat 19. päivänä:

Vangit lähtivät työmaalle marssien klo 7.30 kompp. päällikön ja joukkueen johtajien jo aikaisemmin katsomille työpaikoille. Vänr. Hukkasen joukkue aloitti ohituspaikkojen teon ja sot.virk. Hyypiän joukkue tien leikkaukset, sekä sot.virk. Mäkisen joukkue jossa on osa sotatyömiehiä alkoi majoitus alueella telttojen pystytyksen.

Työt jatkuivat aloitettuun malliin, työaika oli 8.00-16.00. Jouluaatto lähestyi, mutta mitään ohjeita sen viettämisestä ei ollut annettu. 

Jouluaattona 1941:

Vangit olivat työssä 4 tuntia. […] Työt jatkuivat kuten edellisenä päivänä. Tiedusteltiin tarkemmin joulunvietosta, josta ei ollut ennen varmempaa ilmoitusta. Luutn. Vuorinen ilmoitti kirjeellisesti, että 2 kompp. viettää joulujuhlan majoituspaikallaan omassa keskuudessaan. Koska tieto tuli näin myöhään, emme ehtineet järjestää minkäänlaista juhlan viettoa vartiomiehille. Jouluruuat oli ryhmäpäällikkö kuitenkin järjestänyt täysin kiitettävällä tavalla.

***

Jokainen voi itse yrittää miettiä, millaisia jouluja tuolloin vietettiin.

Joka tapauksessa... Hyvää joulua 2012!

maanantai 10. joulukuuta 2012

Maginot?

Mietin tuossa taas tutkimuksellisia asioita ja erityisesti kansainvälistä kontekstia. Jos mietimme vaikka sotien välistä aikaa Euroopassa, niin linnoitustöitä taitaa osua silmiin yksi jos toinenkin. Tämän hetkisen ymmärrykseni mukaan merkittävämmät voisivat olla Saksan Westwall (Siegfriediksikin kutsuttu) ja Ranskan Maginot.

American soldiers at the Maginot Line (Hochwald West Fortress, Bloc 13) , 1944 (Wikimedia Commons).


Saksalaisten puolelta on löydettävissä enemmän kirjoja. Maginotista, vai pitäisikö kirjoittaa Maginot'sta, ei sen sijaan löydy paljon mitään. Esimerkiksi Taisto-kirjastotietokannasta hakusanalla "maginot" löytyy vain 12 viitettä. Pitäisi varmaan kartoittaa tarjontaa verkkokauppojen kautta. Mutta siinä taas on se huono puoli, mikä verkkokaupanteossa aina on - ei saa käpälöidä tai kurkkia lähdeluetteloa.

Ehkä joku osaisi minulle osoittaa hyvän ja laadukkaan Maginot-kirjan, jossa tulisi esille työvoiman käyttö?

Sillä Maginot'n merkitys oli otettu huomioon myös Suomessa linnoitustöitä tehtäessä. Mitenhän sen nopea murtuminen vaikutti Salpalinjan rakentamiseen, vai vaikuttiko? Muistan graduvaiheessa selanneeni läpi varmasti toistakymmentä sivua laajan esitelmän Maginot-linjasta. Mutta koska se silloin ei ollut tärkeää tietoa... niin pitääpä etsiä se uudestaan! Sellaista se vähän on muutaman muunkin jutun kohdalla.

Tälläistä tällä kertaa. Over and out.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Talvisota ja KTR 8

Edellisessä tekstissäni siteerasin Mauri Tuomen kirjettä vaimolleen ja rupesin taas miettimään talvisotaa. Mauri siis palveli talvisodassa kahdeksannessa kenttätykistörykmentissä, joka kuului 8. divisioonaan.

Sotahistorian laitokselta löytyy kopiot kortistosta, jossa on kaikkien yksiköiden perustiedot. Esimerkiksi KTR 8:n osalta löytyi kolmen patterin tiedot. II/KTR 8, jossa Mauri palveli, perustettiin Seinäjoella 13.10.1939. Miehistö kutsuttiin palvelukseen Seinäjoen sotilaspiirin alueelta. Koko 8. divisioona oli käytännössä Etelä-pohjanmaan miehistä koottu.

II/KTR 8 perustettiin siis heti liikekannallepanon alkaessa 13.10. Sotilaspassin merkintöjen mukaan Mauri reagoi käskyyn nopeasti ja astui palvelukseen 14.10. Mauri määrättiin taistelulähetiksi. Varusmiespalveluksen hän oli tosin suorittanut ilmavoimissa vuonna -29 ja kotiutui reserviin lentosotamiehenä.

8. divisioona lähetettiin kohti vastuualuettaan YH:n aikana. Sodan alkaessa 8. divisioonan tehtäväksi oli määrätty oma alue Mannerheim-linjalta. Vasemman puoleinen lohko oli nimetty Kiviniemen lohkoksi - ja tänne oli sijoitettuna Maurin yksikkö.

Käytännössä yksikkö oli samoilla sijoilla koko talvisodan ajan. Yksikön kortistoon on merkitty luettelo "huomattavimmista taisteluista", joihin joukko-osasto (tai sen erikseen nimetty osa) on osallistunut.

Luettelo on seuraavanlainen:
Kiviniemen sillanpääasema-taistelut 30.11.-6.12.39
Kiviniemn torjuntataistelut 6.12.39-13.3.1940
Vuosalmen taistelut 27.2.-13.3.40

Tästäkin aiheesta tekisi mieleni tietää enemmän. Aiheeseen liittyen julkaistiin kirja 30.11.2012, nimeltään Kiviniemen lukko. Huomasin aiheesta jutun Ilkan verkkosivuilta.

EDIT 3.12.2014

Oikea yksikkö oli I/KTR 8 ja sotahistorian laitokselta löytyi kolmen PATTERISTON kortit.