torstai 11. huhtikuuta 2013

Johtolankoja etsimässä osa 1 - Aaverykmentti kolmella kannaksella

Viime aikoina olen etsinyt jälleen johtolankoja. Tällä kertaa lukemalla kirjoja. Sotahistoriaa pääosin ja myös elämäkertoja. Mainittakoon, että viimeisimmät kaksi sitten edellisten postausteni olivat Vilho Tervasmäen Aaverykmentti kolmella kannaksella ja Jarkko Kempin Jalkaväenkenraali A. E. Martola.


Aaverykmentti kolmella kannaksella on JR 5:n jatkosodasta. Kirjoittaja itse palveli kyseisessä rykmentissä komppanian päällikkönä ja rykmentin adjutanttina. Voisi todeta, että kyseessä on joukko-osastohistoriikki. Ja mitä sitten etsin ja löysinkö mitään? Suodattimeni oli asetettu sellaisiin sanoihin kuin, linnoittaminen, rakentaminen, kenttävarustukset, työvelvolliset, linnoitusrakennuspataljoona.... Ja siihen malliin. Osumiakin löytyi. 

Esimerkiksi työvelvolliset mainittiin tasan yhden kerran sivulla 20. Kenttävarustuksien teosta tahdon nostaa esimerkin kesältä 1944. Sivulla 214 kirjoitetaan seuraavasti kenttävarustustöistä rykmentin (siis JR 5) lohkolla: 


"Kivinen maasto ja kesäajan poikkeuksellisen tehokas sirpalevaikutus saivat tarttumaan lapionvarteen sellaisetkin miehet, joita kaivaminen ei ollut aiemmin kiinnostanut.


Varsinaisena lukukokemuksena Aaverykmentti kolmella kannaksella ei kyllä päätäni ihan hirveästi huimannut. Armeijatyyliin yksiköiden lyhenteet seuraavat toinen toisiaan nopealla tahdilla. Tarkastelussa oleva rykmentti saa luonnollisesti pääpainon, mutta se myös kytketään divisioonansa toimintaan ja yleiseen tasoon.

Painopistesuunnat ovat melko luonnollisesti kesän ja syksyn 1941 hyökkäyksessä ja kesän -44 puolustustaisteluissa. Asemasotavaiheesta olisin mielelläni lukenut enemmän, varsinkin kun teoksen kirjoittaja ja toimituskunta kuuluivat rykmentin veteraaneihin.

Mutta joka tapauksessa kirjasta löytyi joitakin johtolankoja. Yksi sellainen on se, ettei linnoitusrakennusjoukkoja mainittu. Mielestäni tämä tukee tulkintaani siitä, ettei linnoitusrakennusjoukot ole kuuluneet perinteiseen suomalaiseen sotahistoriadiskurssiin.

Kempin Martolasta löytyi myös joitakin johtolankoja, mutta niistä enemmän "seuraavassa jakossa", ettei tästä tekstistä tule liian pitkää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti