maanantai 14. lokakuuta 2013

”...saattaa olla vaarassa, että tämä vastasyntynyt tenava tukehtuu kätilöiden käsissä pesuveteen.”

Laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana säädettiin vuonna 1939 (vuoden 1938 valtiopäivillä). Tästähän on myös merkintöjä eduskunnan pöytäkirjoista, joka onkin varsin mielenkiintoista luettavaa. Viimeksi minua erikoisesti kiehtoivat herjaukset, piikittelyt ja suuttumiset. Tässä postauksessa mennään tyyli, eikä substanssi, edellä!

Otetaan siis muutama lainaus ensimmäisestä käsittelystä, joka pidettiin tiistaina 2. toukokuuta 1939. Lähde kaikkiin sama: Valtiopäivät 1938 pöytäkirjat III.

Edustaja Hiltunen kommentoi puolustusministeri Niukkasen puheenvuoroa melko pitkälti ja päätti sen toteamukseen:

”Jos palataan ensimmäisen vastalauseen mukaisesti lakiesityksen linjoille, niin silloin saattaa olla vaarassa, että tämä vastasyntynyt tenava tukehtuu kätilöiden käsissä pesuveteen.” 

Edustaja Oksala puolestaan kysyi miksei lakiesityksestä pyydetty suojeluskuntajärjestöltä tai Lotta Svärd-yhdistykseltä lausuntoja. Hän totesi:

”Valtakunnan etujen kannalta on tärkeätä, että nämä suojeluskuntalaiset ja lotat vapautetaan työvelvollisuudesta ja annetaan heille tilaisuus suorittaa järjestöjensä antamat työt.” 

Puolustusministeri Juho Niukkanen taisi olla sanavalmis mies. Tässä ote hänen vastauksestaan edelliseen Oksalan kyselyyn.

”Tahdon ed. Oksalan lausunnon loppuosan johdosta mainita, että on yksi luonnollisimpia asioita maailmassa että, jos joku henkilö rauhan aikana on koulutettu sodan aikaa silmällä pitäen erikoistehtävään niinkuin suuri osa suojeluskuntalaisia ja suurin osa lottia on koulutettu, heidät määrätään sodan aikana niihin tehtäviin, joihin heidät on koulutetut eikä johonkin muuhun työhön."

Otetaan loppuun vielä dialogi puolustusministeri Niukkasen ja edustaja Saarisen väliltä.

Saarinen:
”Kun puolustusministeriössä on ollut ja epäilemättä vastakin tulee olemaan varsin paljon työtä, niin siinä valossa on ymmärrettävissä se, että puolustusministeri ei ennätä näitä esityksiä tarkemmin harkita ja ajatella, vaan sieltä tulee varsin epäkypsää työtä.” 

Niukkanen:
"Kun ed. Saarinen omisti minulle niin paljon kohteliaisuuksia, niin minä huomautan, että ed. Saarisen lausunto oli tyypillinen näyte siitä jaarittelusta, jota hän todennäköisesti myöskin valiokunnassa tätä asiaa käsitellessä on harrastanut ja joka lienee ollut omiaan aiheuttamaan sen, että asia on niinkin kauan siellä viipynyt ja jossain määrin myös sotkettu.”

Saarinen:
”Herra puolustusministerillä lienee varmaan ollut aikaa sen verran tutustua valiokunnan mietintöön, että hän on havainnut, ettei allekirjoittanut ole osallistunut tämän valiokunnan mietinnön valmistukseen joten syytös tässä suhteessa ei ole paikallaan.”  

tiistai 8. lokakuuta 2013

Työvelvollisuus - labour service?

Pohdiskelin sanojen työvelvollisuus ja työvelvollinen kääntymistä englanniksi ja toin asiani esille sekä facebookissa että twitterissä. Sain myös vastauksia, kiitos niistä kaikille.

Otetaan tässä nyt vielä samaa tematiikkaa hieman esille. Kyse on siis työvelvollisuudesta Suomessa toisen maailmansodan aikana. Laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana annettiin vuonna 1939. Ruotsiksi tämä työvelvollisuus on arbetsplikt ja työvelvollinen arbetspliktiga.

Saksassa puolestaan oli jo vuodesta 1935 alkaen ollut Reichsarbeitsdienst (RAD), joka kyllä oli muutamaa astetta enemmän pakollinen, kuin Suomen työvelvollisuus. Ja tämän RAD:n kautta lähdin purkamaan käännöshaastetta. Aiheesta löytyikin englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta.

Näissä yhteyksissä Reichsarbeitsdienst on käännetty malliin Labour Service, joskus Reich Labour Service. Täytyy ottaa huomioon, että 1930-luvun sanat ovat kuin eri maailmasta, erilaisilla merkityksillä latautuneita silloin ja nyt. Pätee tietysti kaikkeen historialliseen tekstiin ja se on otettava huomioon.

Luulen, että kaikista lähimmäksi voisi päästä, jos kääntää Suomen työvelvollisuuden malliin (compulsory) labour service. Käsitteen määrittely nousee tässä(kin) erittäin tärkeään asemaan. Saa nähdä, kuinka käy! Työvelvollinen puolestaan taitaa olla aika "kääntymätön", täytynee miettiä kiertoteitä asian ilmaisemiseen.

Loppuun vielä pari huomiota.

Reichsarbeitsdienst on yksi sellainen juttu, johon on pakko perehtyä hieman. Välillä täytyy olla tyytyväinen nykyisestä informaation määrästä ja hakukoneista.

Millä todennäköisyyksillä olisinkaan aikaan ennen ns. gvk-menetelmää löytänyt Kanadalaista Hartmut Heyckin gradua vastaavaa tutkielmaa vuodelta 1997 otsikolla The Reic labour service in peace and war - a survey of the Reichsarbeitsdienst and its predecessors 1920-1945. Niin, pdf-tiedostona täältä. Luettavien listalle menee ja mielenkiinnolla odotan, mitä sisältö antaa!

Bundesarchiv B 145 Bild-P021658, Reichsarbeitsdienst, Marsch zu einer Kundgebung




sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Tuntemattomia kenraaleja

Vuoden 2009 Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa on Antti Juutilaisen artikkeli Tuntematon kenraali - Einar Nikolai Mäkisen tie puolustusvoimien kakkospaikalle. Huomasin tämän, kun selailin SSHS:n nettisivuilta Sotahistoriallisten aikakauskirjojen sisällysluetteloita. Samalla muistin, että kyseinen kirja löytyy myös hyllystäni!

Mutta miksi Einar Nikolai Mäkinen kiinnitti huomioni? Liittyykö hänen toimintansa toisen maailmansodan aikana tutkimusintresseihini? Kyllä.

Kenraali Einar Mäkinen nimittäin oli valtakunnan työvoimapäällikkö 2.8.1943-15.6.1944. Toimipaikkana oli Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö. Mitä työvoimapäällikön tehtäviin oikein kuuluikaan, sitä ei Juutilaisen artikkelissa käsitellä. On ehdottomasti otettava selvää tästä työvoimapäälliköstä ja hänen toimistaan.


"Kenraalimajuri Mäkinen kulkulaitosministeriössä.
Helsinki 1943.08.25" SA-Kuva.
Tähän lyhyen postauksen loppuun vielä lainaus Juutilaisen artikkeli alusta (SHaik, 28/2009, 160).

"[...] on unohtumassa tuntemattomuuteen omien alojensa johdossa vaikuttavan elämäntyön tehneitä jääkärikenraaleja: Grandell, Hanell, Lundqvist ja Mäkinen."

Kun oman tutkimuksen kannalta on tutkittava Grandellin, Mäkisen ja Hanellin toimintaa, niin... välillä toivoisi, että edes jonkinlaisia elämäkertoja olisi tehty! Ehkäpä allekirjoittaneen täytyy tulevaisuudessa korjata asia.

Jaa niin, tuon Juutilaisen luoman otsikon Tuntematon kenraali -osan jälkeen voisi tosiaan laittaa niin Grandellin, Hanellin kuin Lundqvistinkin.