maanantai 31. maaliskuuta 2014

1. tutkimuskuukausi

Nyt on ensimmäinen kuukausi täyspäiväistä väitöstutkimustyötä takana. Arkistopölyn makuunkin olen päässyt aika mukavasti, mutta rutiini ei vielä ole muodostunut kovinkaan vahvaksi. Toistaiseksi vaikeinta on ollut löytää arkistosta niitä mappeja, joissa tutkimukseni kannalta relevanttia materiaalia voisi olla.

Strategiani on etsiä työvelvollisuuslain perusteita lain valmistelun ajalta. Eduskunnan puheenvuorot ja vastaavat tietysti löytyy helposti ja niitä olen jo tutkinutkin. Mutta ei se lakiesitys tyhjästä materialisoitunut valtioneuvostolle esiteltäväksi. Eniten kiinnostaa se, millä työvelvollisuuslaki perusteltiin, miksi sellainen tahdottiin saada aikaiseksi, mikä oli odotushorisontti?

Työ jatkuu! Huomista varten on 12 mappia jonossa.

Lisäksi olen lukenut toista poliittisen historian jatkokoulutustenttiä varten. Tentti on seuraavana lauantaina 5.4. Tähän mennessä olen lukenut tätä tenttiä varten Oula Silvennoisen väitöskirjan Salaiset aseveljet ja Ville Kivimäen väitöskirjan Battled Nerves. Vielä luvun alla on Martin van Creveldin Supplying War. Paljon mielenkiintoista ja huomioonotettavaa on löytynyt. Uskon myös, että prof. Kettunen kysyy tentissä kysymyksiä, jotka pakottavat oikein kunnolla ajattelemaan.

Ensimmäinen kuukausi lyhykäisyydessään siinä. Läpimurtoa ei vielä ole tehty, mutta valmistelu sitä varten on lähtenyt käyntiin.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Lakien valmistelu 1938?

Nyt mietin sitä, että millaiset olivat valtioneuvoston systeemit vuonna 1938. Edelleen on hakusessa työvelvollisuuslain säätämisen alkuvaiheet. Ongelma nyt on oikeastaan se, että en ole löytänyt vielä oikeaa arkistomappia.

Puolustusministeriön esittelyssä 6.10.1938 otettiin esittelyyn mm. esitys työvelvollisuuslaista kolmen muun lain kanssa. Tämän pystyy tarkistamaan valtioneuvoston pöytäkirjoista, jotka on mukavasti digitaalisessa muodossa. Aiheita tutkimaan asetettiin komitea Yrjö Puhakan johdolla.

Nyt mietin, että miten näitä esittelyjä valmisteltiin? Puolustusministeriössä totta kai, mutta annettiinko/lähetettiinkö jotain materiaalia etukäteen? Pöytäkirjassa viitataan myös johonkin puolustusministeriön luomaan dokumenttiin (Pl.M. K.D. N:o 10625/1928), mutta mikä se on ja onko vuosilukuun osunut painovirhe?

Ja minun kannalta ennen kaikkea, mistä arkiston osasta tuo asiakirja löytyy? Lähettäjän arkistosta en ole ainakaan vielä osumia saanut. Mikä/kuka sitten olisi ollut vastaanottaja, jonka arkistoon paperi olisi jäänyt?

Pitäisi tietää tarkemmin, kuinka lainsäätämisen proseduuri tuolla tasolla meni. Kuka lähetti ja kuka vastaanotti. Myös se ihmetyttää, ettei mainitun Puhakan johtaman komitean mietintöä tai vastaava ole samalla tavalla kansissa, kuin muutoin on asian laita.

Kaikenlaista muuta mielenkiintoista (hyödyllistä ja vähemmän) on kyllä jo löytynyt. ;-)



maanantai 10. maaliskuuta 2014

Ajoneuvot sotilastarkoituksiin 1939

Syyskuun 9. päivänä 1939 annettiin uudet puolustusministeriön määräykset moottoriajoneuvojen luovuttamisesta puolustusvoimien käytettäväksi sota-aikana. Ajoneuvot tarvittiin siviilimaailmasta, aivan samalla tavalla kuin sotilaatkin.


Puolustusministeri Juho Niukkasen allekirjoittamana ja sotatalouspäällikkö Leonard Grandellin allekirjoittama määräys selvitti perusteet siihen, miten homma hoituisi, jos sota syttyisi. Näillä määräyksillä korvattiin vanhat, jotka olivat vuodelta 1934. Merkittävää roolia pelasivat moottoriajoneuvojen katsastusmiehet, jotka määrittelivät oliko moottoriajoneuvo "sotilastarkoituksiin kelpoinen" vai kuuluiko se "moottoriajoneuvoreserviin".

Nämä piti merkitä katsastuskirjaan ja merkinnät tuli myös rekistereihin. Lisäksi rekisteriotteeseen piti liittää asianmukaiset ohjeet.

Sotilaspiireiltä tuli tarvittavat ajoneuvomäärät ja -tyypit, joita tarvittiin. Katsastusmiehen piti sijoittaa ajoneuvot näiden määräysten mukaisesti.

Määräyksen kolmas pykälä kokonaisuudessaan:

"Sotilastarkoituksiin kelpoisiksi tai moottoriajoneuvoreserviin merkittyjen moottoriajoneuvojen omistajat tai haltijat ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että ajoneuvot sotatilan tultua julistetuksi tuodaan julkipantavissa kuulutuksissa tai henkilökohtaisissa kutsumääräyksissä sekä rekisteriotteen liitteenä olevissa ohjeissa annettuja määräyksiä noudattaen moottoriajoneuvo-ottolautakuntien tarkastettaviksi ja luovutettaviksi puolustusvoimien käyttöön."

Ihan kaikkia ajoneuvoja ei edes haluttu, vaan soveltuvuudet määriteltiin tarkoin. Otetaan vaikka esimerkiksi seitsemänkohtaisesta listasta numero neljä,

"että ajoneuvon koneosien kuluneisuus on arvosteltavissa siksi pieneksi, että todennäköisesti voidaan odottaa ajoneuvolla voitavan ajaa normaalisissa olosuhteissa ja ilman perusteellisia korjauksia vähintään 10.000 km".

Näistä sotilastarkoituksiin kelpoisista ja moottoriajoneuvoreserviin merkityistä moottoriajoneuvoista täytyi pitää totta kai kirjaa. Siihen vastuullisiksi määrättiin katsastusmiehet ja sotilaspiirien esikunnat. Luettelot oli pidettävä "korttijärjestelmän muodossa".

Jos sitten kävisi niin, että sotilastarkoituksiin kelpoisiksi merkittyjen moottoriajoneuvojen määrä ylittäisi sotislapiirin ilmoittamat määrät, oli vanhimpia ajoneuvoja siirrettävä moottoriajoneuvoreserviin. Myös moottoriajoneuvoreservistä voitiin ajoneuvo poistaa, jos sille ei enää nähty mitään käyttöä.

Tässä vaiheessa voi jättää täysin arvailujen varaan, kuinka paljon uudet syyskuun 9. päivänä 1939 annetut määräykset ehtivät vaikuttaa, ennen kuin miehiä ja ajoneuvoja tarvittiin.




tiistai 4. maaliskuuta 2014

Tutkimus alkakoon kunnolla!

No nyt järjestyi resurssit, nimittäin Suomen Kulttuurirahasto myönsi minulle kolmivuotisen apurahan. Tai, kuinkas se nyt menikään, ensimmäisen vuoden kolmivuotisesta apurahasta. Päätin aloittaa apurahatutkijan urani heti 1.3.2014. Eilen, maanantaina 3.3., kävin tekemässä ensimmäiset tilaukseni Kansallisarkistossa. Tunnelma on odottava. Mutta mikä parasta, nyt saa laittaa puheet sivummalle ja ruveta toteuttamaan.

Omassa aiheessani mahdollisuus täyspäiväiseen tutkimustyöhön on melkoinen edellytys. Valtaosa materiaalista täytyy kaivaa esiin arkistomapeista. Ja kun Kansallisarkiston aukioloajoilla ei pahemmin muulloin kuin virka-aikana papereita katsella. En muuten ole vieläkään oikein sopeutunut siihen, että Sörnäisten toimipisteessä ei ole tutkijasalipalvelua.

Tässä nyt on kuitenkin jo hyvää listaa tullut tehtyä tilattavista arkistoyksiköistä ja usko on vahva, että jotain mielenkiintoista löytyy. Ensimmäisenä otan käsittelyyn Puolustusministeriön papereita ajalta ennen toista maailmansotaa. Tavoitteena on löytää jotain työvelvollisuuslain säätämisestä vuodelta 1938.

Mietin vielä muistiinpanotekniikkaa: kirjoittaminen vai valokuvaus. Tunne on hieman valokuvaamisen kannalla, mutta sitä varten tarvisin kameran. Älylaitteella kuvaaminen vie hieman turhan paljon akkua muulta käytöltä.

Jos joku osaa sanoa, millaisia speksejä hyvässä tekstinkuvaamiskamerassa olisi, niin saa kertoa!

Parin viime päivän aikana on kyllä tuottava työ kärsinyt, kun olen seurannut Twitterissä aktiivisesti Ukrainan tilannetta.