sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Linnoitustöiden Johtajan päiväkäsky 4/44

Seuraavassa kenraaliluutnantti Edvard Hanellin päiväkäsky tasan 70 vuoden takaa. Välirauhansopimus oli juuri allekirjoitettu ja oheisesta käskystä voi aistia jotain aikansa tunnelmista. Kannattaa miettiä!

Linnoitustöiden johtajan päiväkäsky n:o 4/44
21.9.1944



Jännityksellä odotettu välirauha on nyt tosiasia. Se on ankarampi kuin koskaan saatoimme kuvitella, sen seurauksia emme vielä voi nähdä.

Linnoitajat! Paljon on Teiltä vaadittu, paljon rakkaudella ja innolla suoritettua työtä on ainakin näennäisesti mennyt hukkaan.

Mutta me emme saa lannistua. Ennenkin on tässä maassa eletty kovia aikoja. Joskus historian mylly jauhaa hitaasti, joskus sellaisella kiireellä, että meidän on vaikea seurata tapahtumien kulkua.

Keskinäinen luottamus ja avuliaisuus sekä usko tulevaisuuteen on johdattava meidät tämänkin koettelemuksien ajanjakson läpi.
 

Linnoitustöiden johtaja kenraaliluutnantti E. Hanell

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Tuomiojan lisäys pöytäkirjaan ja lähdekritiikki

"What most affects the reliability of a source, however, is the intention and prejudices of the writer." (John Tosh: The Pursuit of History, 2010, 129.)

Selailin pitkästä aikaa John Toshin kirjaa The Pursuit of History, joka on mielestäni varsin kelvollinen opus antamaan kuvaa siitä, mitä historian tutkimus voisi olla.

Tässä jokin aika sitten oli uutisissa siitä, kuinka ulkoministeri Tuomioja kirjautti eriävän mielipiteensä historiankirjoitusta varten. Tästä esim. maikkarin nettisivuilla.

Laitoin linkin jakoon somessa ja kyselin, että mitenhän tähän pitäisi suhtautua. Eräs kaveri siihen kommentoi, että kai sitä nyt saa mielipiteensä ilmaista! Minä tietenkin olin tarttunut Tuomiojan kommenttiin siitä, että merkintä oli historiankirjoitusta varten, en niinkään ihmetellyt itse lisäystä.

"Historiankirjoittajat saavat aikanaan tehdä tästä oman tulkintansa."

Miten tuleva tutkimus voi käsitellä Tuomiojan lisäystä, jos otetaan lähtökohdaksi lähdekritiikki ja tuo ylläoleva sitaatti? Näitä huomaa miettivänsä jo ihan automaattisesti, liekö koulutuksella on vaikutusta asiaan... ;-)

"What most affects the reliability of a source, however, is the intention and prejudices of the writer."

perjantai 12. syyskuuta 2014

Työvelvollisuus Sveitsissä

12.9.1939 Geneven lähetystön lähetystösihteeri J. Nyyssönen lähetti kirjelmän koti-Suomeen ulkoministeriöön. Aiheena oli se, että Sveitsissä oli toimeenpantu yleinen työvelvollisuus.

Kirjelmässä todettiin seuraavasti:



Liittoneuvosto on saamansa valtuuden nojalla antanut asetuksen yleisen työvelvollisuuden voimaansaattamisesta siviiliväestölle. Tämän lain alaiset ovat poikkeuksetta kaikki Sveitsin kansalaiset, miehet 16–65 ikävuosina ja naiset 16–60 ikäisinä. Poikkeuksena ovat vain perheenemännät, virassa olevat papit ja vähäjärkiset.


Tarkoituksena on etupäässä sotapalvelukseen kutsuttujen korvaaminen, mikäli mahdollista kaikilla työaloila.”

Tämä seikka kiinnosti selvästi Suomessa, sillä paria kuukautta aikaisemmin oli työvelvollisuuslaki säädetty täälläkin. 

Myös kyseisen lain lakiteksti löytyi arkistosta, mutta saksani on sen verran ruosteessa, etten vielä saanut sitä aivan käännettyä. Joka tapauksessa on erittäin mielenkiintoista suorittaa vertailua siitä, miten työvelvollisuudesta säädettiin eri maissa. Ohessa muuten lehtileike, joka oli liitetty kirjelmän yhteyteen.

Ps. Aikamoinen listaus tuo, missä luetellaan ne, jotka eivät olleet lain alaisia...

tiistai 9. syyskuuta 2014

Linnoittajille tänä päivänä 1944

 Oheisena Linnoitustöiden johtajan puhelinsanoma kaikille linnoitajille, joka annettiin tänään 70 vuotta sitten. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen teksti. Millaista kuvaa kenraaliluutnantti Hanell maalaa kyseisestä historiallisesta nykyhetkestä suhteessa menneeseen ja tulevaan?


Kenraali Hanell. SA-kuva.

Puh.sanoma piireille, Os.4:lle, erillisille muodostelmille ja laitoksille. Luettava linnoittajille ja linn.lotille.

Linnoittajat!

Meidän on ollut pakko koko nykyisen maailmansodan ajan taistella elämämme puolesta Tämä taistelu on vaatinut raskaita uhreja, mutta olemme kuitenkin toistaiseksi kyenneet selviytymään vaaroista paremmin kuin muut vastaavassa asemassa olevat kansat. Nyt on kansamme pyrkimässä rauhaan suursodan ykä ankarammiksi kiihtyvien taisteluiden keskeltä. Ratkaisevalle rauhantielle lähteminen ei kuitenkaan merkitse vaarojen ja vaikeuksien kertakaikkista voittamista. Jokainen päivä voi tuoda tullessaan arvaamattomia, meidän tahdostamme riippumattomia muutoksia. Tämä vaikuttaa myös meidän toimintaamme linnoittajina. Nyt ei voida laatia pitkälle etukäteen ulottuvia suunnitelma. Muutoksia työohjelmaamme täytyy pakostakin usein tehdä. Juuri sellainen tilanne kysyy johtajilta ja joukoilta kaikkia sotilaallisia hyveitä, ennen kaikkea palvelusalttiutta sekä sielullista ja ruumiillista kestävyyttä.

Olemme kulkeneet yhdessä raskaan sotataipaleen. Sen päätekohta jo häämöittää. Niin nyt, kuin taistelujenkin kestäessä on kansamme kohtalo niiden miesten varassa, joille velvollisuudentunto riittää kannustimeksi vaikeiden ja raskaiden tehtävien suorittamiseksi. Siitä, kuinka selviydymme juuri tämän ratkaisevan ajankohdan vaikeuksista, riippuu mitä suuremmassa määrässä kansamme tulevaisuus.

9.9.1944.

E. H A N E L L

maanantai 8. syyskuuta 2014

"Salpalinja puolustuskuntoon 1941-1944"

Olin sunnuntaina 7.9. Miehikkälän Salpalinja-museolla pitämässä luennon, jonka otsikko oli sama kuin tämän postauksen. Näkökulma siis oli poikkeuksellinen normaaliin Salpalinja-diskurssiin, sillä poikkeuksetta aina käsittelyssä on rakentamisvaihe välirauhan aikana. Tästä aihepiiristä valmistelen myös artikkelia, joka valmistuu kunhan eräät arkiston osat tulevat kunnostuksesta takaisin tutkijoiden käyttöön.

Kuulijoita oli noin 30 ja toivon, että he jaksoivat kuunnella ainakin suurimman osan selostuksistani. Kysymyksiä ja kommentteja ainakin tuli vallan mukavasti. Aihe siis herätti keskustelua Salpalinja-konkareidenkin keskuudessa, hyvä niin!

Luennon pitäminen oli juuri tällä päivämäärällä syystä tai toisesta hieman "jäistä" muutamassa vaiheessa. Muutama turhan pitkä hiljaisuus kesken ajatuksen, ym., mutta sellaista se nyt välillä on. Ihan niin paljon kesää 1944 en saanut puhuttua kuin olin suunnittelut. Ja tietenkin olen oman itseni kovin arvostelija tällaisissa! (Hyvinhän se kuitenkin meni.)

Luennon sisällön puolestaan tiivisti Terho Ahonen paremmin, kuin itsekään osaisin, joten tyydyn tässä toteamaan: mars Salpalinjan salat-blogin "Lyhyessä ajassa täyteen kuntoon" -postaukseen!

tiistai 2. syyskuuta 2014

6. tutkimuskuukausi

Elokuu oli hyvä kuu.

Paljon on ollut tekemistä, mutta sehän kuuluu asiaan. Ensi sunnuntaina pidän luennon Miehikkälän Salpalinjamuseolla (linkki tässä!) ja sen valmistelu on vienyt oman aikansa. Samalla se on kuitenkin ollut virkistävää.

Arkistosta on löytynyt vaikka mitä, ja jopa hyödyllistäkin! Tässä esimerkkinä lihapyörylöiden ohje vuodelta 1944:


Syyskuun ohjelmassa on myös yhteiskuntahistorian praktikumryhmän vetäminen uusille poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian fukseille. Lisäksi pitää jatkaa ajanjakson "ennen sotaa" analysointi ja raapustella vähän tuloksia paperille, eli näytölle.