keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Huomio työnjohdosta

Seuraava lainaus on talvisodan ajalta, Saimaan kanavan estetöiden tarkistusmatkan raportista 1.1.1940. Kirjoittajana majuri Vansén.



Jos vastaava mestari ei ole täysin varma, miten työ on suoritettava, on pyydettävä ohjeita esimiehiltään. Väärin suoritettu työ voi aiheuttaa paljon suuremman ajanhukan kuin ohjeiden hankkiminen. Sitä paitsi menettää työnjohtaja helposti arvotavaltansa, jos hän on pakotettu antamaan purkamismääräyksen työlle, jonka juuri on suorittanut.

Tässä vielä SA-kuva, joskaan ei tuolta työmaalta...


"Hv-este n. 6.5 km Räisälästä Pölläkkälään.
Räisälä. 1939.12.18" SA-kuva.
 

maanantai 2. marraskuuta 2015

20. tutkimuskuukausi

Kuluneen kuukauden jännittävin asia oli varmasti tutkimusmatka Ruotsiin, Tukholman Krigsarkivetiin. Tuonne oli tarkoitus alunperin mennä jo kesällä, mutta eipä sillä nyt niin väliä ollut, että matka konkretisoitui vasta lokakuussa. Kohteena oli Krigsarkivetissa säilytettävä Rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap'in arkisto.

Kyseinen organisaatio aloitti toiminnan 1928, eli vuotta aikaisemmin kuin taloudellinen puolustusneuvosto Suomessa. Vähemmän yllättäen Ruotsista otettiin mallia organisointiin! Tehtäväkenttä oli aika samankaltainen molemmilla ja senkin takia on mielenkiintoista, millaista lähdeaineistoa Ruotsista löytyi. Jos tästä nyt lyhyen sanallisen arvion sanoisi, niin "paljon". Katso vaikka Nationel ArkivDatabas ja hakusanaksi rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap..

Suurin mielenkiinto kohdistui luonnollisesti siihen, kuinka kriisinaikaista työvoimakysymystä Ruotsissa oli pohdittu ratkaistavaksi. Tästä aiheesta löyty mapillinen materiaalia. Toinen, joka kiinnosti oli muiden maiden taloudellista puolustuvalmiutta koskeneet saapuneet asiakirjat. Tässä varsinkin näkyi mielestäni Suomen ja Ruotsin toimintaresurssien ero - jos Suomessa taloudellisen puolustusneuvoston ulkomaita koskeva materiaali mahtuu yhteen mappiin, niin ruotsalaisessa versiossa niitä oli huomattavasti enemmän.

Tarkempaa analyysia en näistä toki vielä ole tehnyt. Tutkimusmatkan tarkoitus oli kerätä materiaali valokuvaamalla ja sitähän kerääntyi. Menetelmänä oli kuvata kaikki asiakirjat, jotka olivat edes oletusarvoltaan mielenkiintoisia. Törmäsinpä arkistomatkalla myös suomalaisiin kollegoihin.

Muuta mainitsemisen arvoista on esim. insinööriluutnantti Janhusen johtamien linnoitusrakennusmuodostelmien arkisomateriaalin analyysivaiheen valmistuminen. Siitä sitten tekstiä seuraavaksi!