tiistai 19. huhtikuuta 2016

Liikekannallepanon varalle Linnoitustoimistossa v. 1940

Välirauhan ajan linnoitustyöt oli käynnistetty kunnolla kesään 1940 mennessä. Linnoitustyömaiden määrä ja työvoiman määrä kasvoi merkittävästi loppuvuotta 1940 kohden. Naisia työvoimasta oli vain pieni murto-osa. Ja koska yleisesti ottaen parhaassa työiässä olleet miehet olivat reserviläisiä, niin tämä oli jotain, joka piti ottaa huomioon.

Linnoitustöiden Johtaja kenraali Edvard Hanell Linnoitustoimisto esikuntanaan rupesi selvittelemään myös linnoitusrakennusjoukkojen liikekannallepanoa.

Tähän liittyen otan esimerkiksi seuraavan kuvan arkistosta. Tätä edelsi Linnoitustoimiston ratsumestari T. Paanasen kirje Puolustsvoimien Pääesikunnan komento-osastolle, jossa pyydettiin kuulutuksen painattamista. Tilausmäärä oli 200 kpl. ja "luonteeltaan" salainen, vain liikekannallepanon sattuessa. Tämä oli päivätty 8.11.1940.

Käytettiinkö tätä kuulutusta, vai mitä keinoa, kun kesällä 1941 sotajoukkoja mobilisoitiin? En juuri nyt muista, että olenko arkistossa aiheeseen törmännyt. Wait and see.

”Huomioita Suomen upseeriretkikunnan 7.9.–22.9. Saksaan ja länsirintaman taistelukentille suorittamalta matkalta.”

Suomalainen upseeriretkikunta kävi 7.-22.9.1940 tutustumassa Saksaan ja länsirintamalle. Joukon johtajan oli kenraalimajuri Tuompo.

Tästä matkasta kirjoitti viisitoistasivuisen raportin Pääesikunnan ulkomaatoimiston johtaja everstiluutnantti J.O. Hannula. Ja tämä raportti tuli meikäläiselle vastaan linnoitustoimiston arkistoa penkoessa. Syy on selvä: raportissa oli paljon arviointia länsirintaman linnoituksista, kuten Maginot-linjasta ja Belgian Eben Emaelista sekä myös Saksan Länsivallista (Westwall).

Kiertomatka lähti liikkeelle Berliinistä ja sinne se myös palasi. Valokuvassa reitti.



”Matkan varrella kohdistui, sotilaalliselta kannalta, ehkä suurin huomio Maginot-linjan, Belgian linnoitusalueen sekä Saksan ns. länsivallin linnoituksiin.”

 Ja näistä tosiaan Hannula kirjoitti. Perusjako oli selvä: varsinkin ranskalaiset linnoitukset olivat huonoja, kun taas saksalaiset paljon parempia.


”Yleensä näytti siltä, kuin Maginot-linjaa rakennettaessa noudatetuista periaatteista pyrkimys suojautua vihollisen tulelta olisi ollut ehdottomasti hallitseva, ja ettei linnakkeiden taistelutehon, omituista kyllä, olisi kiinnitetty riittävästi huomiota.”

Belgian Eben Emaelista Hannula kirjoitti:


”Saksalaiset olivat epäilemättä jo ennen sota päässeet selville Eben Emaelin salaisuuksista, sen vahvoista samoin kuin heikoista puolista, mm. siitä, ettei linnakkeen laelle voitu itse linnakkeesta ampua konekivääreillä vaan ainoastaan tykeillä. Eben Emael on yksi saksalaisen yritteliäisyyden, häikäilemättömyyden ja yllätyspyrkimyksien loistavimpia todisteita.”

Loppukaneettina Ranskan ja Belgian linnoituksista ja niissä tehdyistä ratkaisuista:


”Ranskan ja Belgian linnoitukset voivat meille antaa pääasiassa vain negatiivisia opetuksia.”

Ja sitten puolestaan Westwall:


”Länsivalli antoi, päinvastoin kuin Ranskan ja Belgian linnoitukset, ainakin suomalaiselle tarkastelijalle ensi sijassa positiivisia vaikutteita.”


Kaiken kaikkiaan on mielenkiintoista, että suomalaiset osallistuivat tällaiselle retkelle syyskuussa 1940. Raportista paistaa myös läpi selvä kunnioitus saksalaisten sotatoimien onnistumisista. Ja se oli myös kirjoittajalle selvää, ettei hävinneen puolen linnoituksista kannattanut ottaa ainakaan mallia.
 

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Sodankäynnin taidosta

Klassikoita muuten kannattaa aina lukea. Itse tartuin kirjaan Sodankäynnin taito, joka on merkitty mestari Sun nimiin. Kirjan kannessa lukee Sun Tzu, mutta oliko se niin, että nimi nykyään kirjoitettaisiin mieluummin Sunzi.

Lyhyesti sanottuna erittäin kiehtova ja mielenkiintoinen kirja sodasta ja sodankäynnin taidosta. Jotkut jakeet ovat luonnollisesti aikaansa sidottuja (aikaan joka ei ole aivan selvä, mutta puhutaan kuitenkin noin 2300 vuotta vanhoista asioista). Jotkut puolestaan ovat hyvin ajattomia ja sellaisia, joista voi ottaa oppia vielä tänäkin päivänä. Otan tähän muutaman sattumanvaraisen lainauksen, jotka olin itselleni merkinnyt ylös. Sattumanvaraisen siksi, etten niitä kaikki merkitsemiäni tähän jaksa kirjoittaa...

"Voittamattomuus perustuu puolustuksen, voiton mahdollisuus hyökkäykseen."

"Ilmesty siellä, mihin hänen on pakko kiiruhtaa, liiku nopeasti sinne, mihin hän ei odota sinua."

"Sen, jolla on pienet joukot, on valmistauduttava vihollista vastaan, se, jolla on suuret joukot, pakottaa vihollisen valmistautumaan hänen varalleen."

"On teitä, joita ei pidä seurata, joukkoja, joiden kimppuun ei pidä rynnätä, kaupunkeja, joihin ei saa hyökätä, ja maastoja, joissa ei pidä taistella."

Sun-tzu.jpg
Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3710032

tiistai 5. huhtikuuta 2016

25. tutkimuskuukausi

Jaahas, kolmas vuosi rahoituksella käynnistyi - ja ensimmäinen kuukausi menikin.

Pääpaino on ollut arkistotyössä ja kirjoittamisessa! Kiirettä pitää.

Viimeisimmäksi tutkailin linnoitusasiain toimikunnan arkistoa kansallisarkistossa. Voi hyvänen aika, mitä silppua. Arkistoa kasannut henkilö ei tosiaan tyytynyt siihen, että puhtaaksi kirjoitettuja pöytäkirjeitä olisi ollut yksi kappale, tai että luonnoksia kirjeestä olisi ollut yksi.. Paljon paperia, mutta vähän materiaalia!

No, löytyi sieltä sentään muutama varsin mielenkiintoinenkin paperi - ja ne pöytäkirjat myös vaikutti lupaavilta. Kuitenkin oli keskustelua otettu mukaan, mutta sen sijaan käsitellyt liitteet (muistiot ym) puuttuivat.

Tämän kuun aikana tavoite saada välirauhan aikainen materiaali kerättyä ja analysoitua sekä kirjoitustyö hyvään vauhtiin!